Stuck in the Middle
sunnuntaina, huhtikuuta 16, 2006
[olotila| väsyttää taas vaihteeksi][muzak| Audioslave - Out of Exile; Yesterday To Tomorrow]
Modeemin päässä roikutaan nyt - tämä on vähän niinkuin hengityskone; Ei auta elämään , ainoastaan hengittämään. No ei saa valittaa. Toisaalta mun postit on hukassa jossain päin Ruåtsia. Tämä maa vaikuttaa vuorotellen todella kivalta ja toisaalta ihan kehitysmaalta.
Onneksi työpaikalla ollaan aivan totaalisen ihania ja minua hemmotellaan kaikin mahdollisin tavoin.
Suunnittelen matkaan köpikseen. Remppuja tulisi nähdä vielä damissa myöhemmin tänä vuonna. Elokuussa vaihtuu sopivasti kaksi näyttelyä (vaikka välissä onkin viikko) niin, että voisi lyödä parikin kärpästä samalla iskulla. Katsotaan jos taloudellinen tilanteeni kohentuu hieman, voisin jopa pystyä matkan toteuttamaankin.
Tottakai minua kiinnostaa myös harjoittelupaikka siellä Rijksmuseumissa. Siinä vasta oliskin jotain. No saapi nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Olen tarkistanut jo varmaan viisi kertaa, että huomenna tosiaankin on vielä pyhäpäivä. Sellainen nalkuttava olo ei vaan lähde, että mitä jos onkin työpäivä ;)
Kalenterissa lukee kuitenkin aika selkeesti myös Ruotsin tunnus pyhäpäivää viettävien kohdalla. Ehkä se on uskottava, että huomenna saan vielä mahdollisuuden työstää kesken olevia työpäiväkirjoja ja dokumentointeja. JA otinhan minä kolme heraldiikkakirjaakin mukan töistä, ettei aika tulisi pitkäksi ;)
Aikamoinen ikävä miekkailua. Onneksi Malinin siskon avomies on paikallisessa kuntoilutaivaassa PT. Pääsen suht. edullisesti 'makaamaan koneisiin' kuten Malin kertoi jonkun tytön asian huvittuneesti ilmoittaneen. Vaan kyllä minulla oli aikomus ihan kuntoilla... KYLLÄ - MINULLA OLI AIKOMUS KUNTOILLA! ;)
Koirien kanssakin olisi nyt voinut (kalliin, sekuntihinnoitellun) netissä lojumisen sijaan mennä kävelylle, mutta kun lojuvat raatoina nurkissa. Taisi olla Tukholman reissu niille hieman liikaa heti Örebron metsissä samoilun jälkeen :) Mieltä tosin lämmittää miten aktiivisesti voin pitää niitä täällä mukana omassa elämässäni --- ei ole toisaalta muutakaan vaihtoehtoa. Ah, ja eilisen kylvetyksen jälkeen ovat kummatkin puhtaita ja tuoksuvat hyvälle :) (ja Buffysta lähti karvaa vaikka muille ja lisäksi kehitysmaille jakaa, samalla elopaino putosi varmaan kilon verran ja neidistä tuli ihan pennun näköinen :P)
Taidankin mennä TISKAAMAAN. Joo minulta ei nämä oudot harrastukset täällä lopu. On se vaan kumma paikka tämä Ruåtsinmaa.
Ja sitten vielä erikois-yksityisterveisiä isolla P:llä - tiedät kyllä että se olet sinä joka on kyseessä - lupasin kirjoittaa jo laivassa matkalla tänne.... vaan ajatukset ovat edelleen ihan harakoilla. Kirjoitan pian, lupaan ja vannon kautta kärpässienikannon! ;) Niin ja onnea Aussivaliosta! Meidän tytöt oli tänään Lilla Stokiksessa ja Pammy sai CK:n ilman turkkia ja omassa luokassaan vielä sijoitus 11 avoimen joukosta --- Buffy oli VALITETTAVASTI tuomarin mielestä liian pieni ja laiha (minulle onneksi kelpaa tuollaisenaa, en halua mukaan johonkin Ruåtsalaisten omaan rotumääritelmän tulkintaan -> muut callet olivat serkkujensa kokoisia...!) ;)
[päivän kvoutti| Words are the most powerful drugs used by mankind. Rudyard Kipling ]












